Somestrategian luonti ja toteutus

Julkaistu 14.09.2018

Viestintästrategia, markkinointistrategia, somestrategia… Lista on pitkä ja sen jokainen kohta yrityksen menestymisen kannalta oleellinen. Strategiasuma saattaa tuntua ylivoimaiselta, mutta kuten sanotaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tässä artikkelissa puhutaan siitä, mikä se sellainen somestrategia oikeastaan edes on, ja kuinka siitä pidetään kiinni – eli tehdään myös se toinen puoli.

Suuntaviivat someen

Tehdään heti kärkeen selväksi, että somestrategia on eri asia kuin viestintä- tai markkinointistrategia. Niissä tehdään somea koskevat suuret linjaukset: onko yrityksemme ylipäätään kannattavaa olla somessa? Jos on, niin mikä on somen rooli yrityksemme viestinnässä? Onko some muun viestinnän jatke, vai kokonaan oma osionsa?

Kun päätös someen lähtemisestä ollaan tehty, voidaan käydä somestrategian kimppuun. Somestrategian tarkoituksena on määrittää raamit, joiden sisällä somea aletaan tekemään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi julkaisuaikataulun luomista. Kuinka paljon julkaistaan, ja kuinka usein? Kuinka aktiivisia halutaan olla julkaisujen suhteen?

Somestrategiaa mietittäessä määritellään myös suuret suuntaviivat sosiaalisen median sisällöille. On hyvä päättää etukäteen muutamia pääaiheita julkaisuille. Näiden pääaiheiden alle voidaan alkaa keksimään myöhemmin tarkempia aiheita. Ideoiden heitteleminen helpottuu, kun maali on piirretty valmiiksi. Aiheiden määrittelyn kannalta on tärkeää olla tiedossa, mihin sosiaalisen median kanaviin sisältöä ollaan tekemässä. Facebook, Instagram, Twitter ja LinkedIn ovat suurimmat sosiaalisen median kanavat, ja kaikkien näiden ”tunnelma” eroaa hieman toisistaan. Julkaistavaa sisältöäkin tulee siten miettiä julkaisualustansa ehdoilla.

Viimeinen osio somestrategian määrittelyssä on miettiä, kenelle sisältöä tehdään? Yrityksen asiakaskunta on pitkälti määritelty jo muissa strategioissa, mutta somen osalta on vielä syytä vähintään teroittaa itselleen, keiden haluaa someen tehtävää sisältöä lukevan. Lukijakuntaansa ei toki voi sormia napsauttamalla päättää, mutta sen määrittäminen auttaa ideoimaan sisältöä, joilla lopulta voidaan tavoittaa haluamansa lukijakunta.

Työkalut toteutukseen

Kun somestrategia on määritetty, seuraa hankalin vaihe: sen noudattaminen. Viimeisen päälle viilattu strategia ja timanttisiksi hierotut ideat eivät johda mihinkään, jos niitä ei saa toteutettua. Usein sosiaalisen median sisältöjen tuottaminen kuulostaa etukäteen helpolta tehtävältä. Muutaman lauseen Facebookiin kirjoittaa näppärästi töiden lomassa, ja työpäivän kiinnostavista hetkistä on älypuhelimella helppo ottaa kuva Instagramiin. Totuus on kuitenkin se, että etenkin yrittäjän kädet ovat jo valmiiksi täynnä töitä. Somen vaivattomuus kääntyy kiireessä itseään vastaan: kun töitä on enemmän kuin ehtisi tehdä, on Facebookiin kirjoittelu ja Insta-kuvien räpsiminen usein ensimmäinen To Do -listalta karsiutuva tehtävä. Somea tulee helposti siirrettyä aina seuraavaan päivään, ja seuraavaan päivään, ja seuraavaan päivään… Kunnes lopulta huomataan, että fiidi on kuihtunut ja seuraajat kaikonneet.

Julkaisuaikataulusta kiinni pitämisen avuksi on kuitenkin olemassa työkaluja. Omassa toiminnassamme Lumalla suosimme seurantakalenteria. Käytännössä olemme määrittäneet kuinka monta julkaisua haluamme tehdä eri somekanavissa kuukausittain ja jakaneet määrän viikkotasolle. Seurantakalenteri on samoin jaettu viikkoihin, ja jokaisen viikon kohdalla on oma sarakkeensa eri sosiaalisen median kanaville. Näihin sarakkeisiin merkkaamme sitten viivan aina kun olemme tehneet julkaisun. Näin pystymme seuraamaan, että julkaisuja tulee tehtyä tarpeeksi viikkotasolla. Kun julkaisuja on viikkotasolla tarpeeksi, on niitä tarpeeksi myös kuukausitasolla.

Seurantakalenteri kuulostaa kenties äärettömän yksinkertaiselta työkalulta. Ja totta on, ettei kyseessä ole mikään ennennäkemätön innovaatio. Mutta yksinkertainen on usein tehokasta, ja sitä juuri on kalenterimme. Saman periaatteen voisi toki toteuttaa myös suoraan kuukausitasolla, siten että kalenterissa olisi yksi iso laatikko kutakin kuukautta kohden, ja laatikkoon merkattaisiin sitten jokainen tehty julkaisu. Mutta kun aikataulu on näin lavea, on helppo päätyä tilanteeseen, jossa alkukuukausi on hiljaista ja loppukuusta otetaan sitten aikataulu kiinni tykittämällä some täyteen. Se ei ole missään nimessä optimaalinen ratkaisu julkaisemiseen. Viikkotason kalenterilla vältetään julkaisusuma. Toki vastaava ilmiö voi tapahtua myös viikoittain, mutta siinäkin tapauksessa sisällöt jakautuvat tasaisemmin kuukauden sisään.

Päivätasolle mentäessä puhutaan jo oikeastaan somekalenterista. Siinä suunnitellaan etukäteen, mitä julkaistaan kuun minäkin päivänä. Somekalenteri kuitenkin vaatii sen, että kuukauden aiheet ollaan suunniteltu tarkasti etukäteen, mikä taas vaatii sen, että joka kuun alussa löydetään aikaa istua alas ja pitää somepalaveri. Jos tämä ei ole mahdollista, ja somesisältöä keksitään työn lomassa, auttaa viikkotason seurantakalenteri pitämään kuitenkin kiinni julkaisuaikataulusta ja -määrästä.

Ja ei kun julkaisemaan

Mikäli yrityksen some uhkaa jäädä autioksi, suosittelemme jonkinlaisen somestrategian luomista ja seurantakalenterin käyttöönottoa. Kalenteri kannattaa laittaa työpaikalla esille näkyvään paikkaan. Kun tavoitteet on kirjattu ylös ja ne näkee joka päivä, on ne myös helpompi toteuttaa!