Kamerat eri tarkoituksiin

Julkaistu 27.09.2018

Kameroiden määrä maailmassa on digitekniikan myötä kasvanut räjähdysmäisesti. Yksi suuri syy tähän on, että kamera on nykyisin käytännössä jokaisen kännykän perusvaruste. Mutta mihin pelkkä kännykkäkamera pystyy ja toisaalta mitä ”paremmalla” kameralla sitten käytännössä saavuttaa? Minkälaisia erilaisia kameroita markkinoilla on tällä hetkellä ja mikä niistä sopisi parhaiten omaan tarkoitukseesi?

Pokkari

Pokkari eli englanniksi pocket camera sopii ainakin nimensä mukaisesti taskuun. Myös niin sanotut superzoom-kamerat voidaan luokitella isommasta koostaan huolimatta tähän ryhmään, koska niiden objektiivit eivät ole vaihdettavia, toisin kuin järjestelmäkameroissa. Kaikista eniten kamerakännyköiden suosio on syönyt pokkareiden myyntiä, ja ihan ymmärrettävästi, koska kännykkä näppärän kokoisena vie pokkarilta sen tärkeimmän myyntivaltin.

Yleensä pienessä pokkarissa on lyhyehkö (esim. 3x-suurentava) laajakulmainen zoom-objektiivi, joka sopii polttovälialueensa puolesta hyvin monenlaisiin arjen ja juhlan tilanteisiin. Edullisissa (100€-500€) malleissa linssin valovoima on kuitenkin usein huono, ja suuriin herkkyyksiin yltävän kennon suorituskyky näyttää paremmalta paperilla kuin käytännössä. Toisaalta kalliimmat mallit (500 eurosta ylöspäin) haastavat kuvanlaadullaan perustason järjestelmäkameroita, mutta ovat kokonsa puolesta kätevän pieniä.

Superzoom

Jos halutaan kaukana olevia kohteita lähemmäs, tarvitaan pidemmän polttovälin objektiivia, ja jotta valovoima pysyy jotenkuten käyttökelpoisena, kasvaa linssin koko. Superzoom-kameroissa on optista zoomia aina 20-kertaisesta jopa 125-kertaiseen (Nikon Coolpix P1000) asti, joka vastaisi täyden kennon järjestelmäkamerassa 3000mm objektiivia. Paino pysyy kuitenkin reilussa kilossa, eli vaikkapa paljon matkustava lintubongari ottaisi tunnistuskuvat kätevästi tämänkaltaisella kameralla.

Tässä lienee hyvä mainita zoomauksesta eräs paha väärinymmärrys: nimittäin jos kamerassa lukee ”digitaalinen zoom”, se tarkoittaa, että kuvaa vain rajataan, eikä todellisuudessa zoomata lainkaan. Älkää käyttäkö tätä ominaisuutta ikinä, jos kuvankäsittely tietokoneella onnistuu vähänkään. Jälkikäteen rajaamalla saavuttaa luultavasti paremman lopputuloksen.

DSLR

Digitaalinen peilijärjestelmäkamera (digital single-lens reflex camera), on ollut jo pitkään ammattivalokuvaajien perustyökalu. Objektiivi on vaihdettavissa kuvaustilanteen mukaan, ja kuva heijastuu peilin kautta optiseen etsimeen. Suurikokoinen kenno säilyttää kuvanlaadun ja dynamiikan myös hämärässä, ja laadukkaan linssin kanssa automaattitarkennus toimii nopeasti ja tarkasti myös liikkuviin kohteisiin. Tämän lisäksi järkkäreihin on saatavilla lukuisia lisävarusteita monipuolistamaan kuvausmahdollisuuksia. Peilijärkkärien kaksi suurinta valmistajaa ovat olleet jo pitkään ja ovat yhä edelleen Canon ja Nikon.

Järkkäreitä on monessa hintaluokassa ja monentasoiselle kuvaajalle. 300-700 eurolla saa perustason rungon kit-objektiivilla, ja niillä aloitteleva harrastelija pääsee jo pitkälle. Aktiiviharrastajille suunniteltujen runkojen hinnat pyörivät 800-1500 eurossa, yli 2000 euron rungot on suunniteltu niin ominaisuuksiltaan että rakenteeltaan kestämään ammattikuvaajan kovaa käyttöä.

Se mikä ominaisuuksissa saavutetaan, menetetään koossa ja painossa. Toki tottunut ammattilainen pyörittelee esimerkiksi kilon painoista Canonin 5D:tä puolentoista kilon 70-200mm telelasin kanssa, mutta on selvää, ettei tuollainen kalusto ole järkevä joka paikassa ja tilanteessa. Siksipä markkinoita ovat vallanneet viime vuosina peilittömät rungot, jotka tarjoavat ammattilaisten ominaisuudet pienemmässä koossa.

Peilitön

Peilittömässä eli mikrojärjestelmäkamerassa ei ole peiliä, jolloin rungosta voidaan rakentaa syvyyssuunnassa kapeampi. Peilittömien markkinoita hallitsee tällä hetkellä ylivoimaisesti Sony, mutta lähes kaikki muut valmistajat ovat lähteneet trendiin mukaan.

Vielä jokin aika sitten peilittömien ongelmana oli hidas tarkennus, huonot elektroniset etsimet sekä pieni objektiivivalikoima. Nykyisin tilanne on kääntynyt jopa toiseen suuntaan: tarkennustekniikka on parantunut, peilin poistuminen mahdollistaa nopean sarjakuvauksen, elektroniseen etsimeen saa paljon infoa kuvausta helpottamaan ja linssivalikoima kasvaa koko ajan.

Sekä peililliset että peilittömät järkkärit jaetaan täyden kennon ja crop-kennon kameroihin. Täysi kenno vastaa perinteisen 35mm filmin kokoa, ”kroppikenno” on pinta-alaltaan tästä yleensä noin puolet. Mitä isompi kenno, sen isompi ja sitä kautta valoherkempi on myös yksittäinen pikseli, ja siksi täysikennoinen on varsinkin hämärässä kuvanlaadultaan yleensä parempi. Toisaalta täydestä kennosta pyydetään myös isompaa hintaa, peilittömistä esimerkiksi Sonyllä täyden kennon huippumallin a9-runko maksaa yli 4000 euroa, kun taas crop-kennojen uusin a6500 vain 1500 euroa. Toki hinnan mukana tulee muitakin ominaisuuksia. (Jos ”täysi”-kennokaan ei riitä, eikä kameranhankinta ole rahakysymys, voit aina liittyä medium-format-jengiin ja hankkia 10 000 euron Hasselbladin, jonka kenno on vielä tuplat isompi).

Video- ja elokuvakamerat

Digin myötä valokuva- ja videokameran raja on hälventynyt. Käytännössä kaikilla edellä mainituista kameroista saa nykyaikana vähintään Full HD-videota, ja 4K:sta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi Sonyn peilitön 4K-järkkäri on hyvä vaihtoehto ammattilaisellekin, joka kuvaa paljon sekä valokuvia että videota.

Mutta, jos haluat erikoistua vain videokuvaukseen, on erityisiä vaihtoehtoja siihenkin. Perinteisissä ”handycameissä” taikka ”kotivideokameroissa” on siirrytty 4K-aikaan ja ne tarjoavat mainiota kuvanlaatua tehokkaalla zoom-objektiivilla kätevän kokoisessa paketissa. Usein niissä on hyvä sisäinen kuvanvakaaja, ja moottoroidulla zoomilla saa kauniin sulavia zoomauksia, toisin kuin järkkärin objektiivia käsin pyörittämällä. Laadukkaampaa tiedostomuotoa ja vaihdettavia objektiiveja kaipaaville ammattilaisille on tarjolla esimerkiksi Sonyn, Canonin, Blackmagicin, RED:in ja ARRI:n laatupelejä vaikkapa elokuvan kuvaamiseen, mutta tämä lienee aihe ihan eri blogiin.

Action-kamerat ja dronet

Monet laadukkaammat järkkärit ovat roiskesuojattuja, ja jotkut pokkarit kestävät matalassa vedessä kuvaamista, mutta vieläkin vaativampiin olosuhteisiin on olemassa action-kameroita. Pienikokoisina ne voidaan kiinnittää kätevästi autoon, kypärään tai minne vain tarve vaatii. Näin saadaan helposti vauhdikasta ja erilaista kuvamateriaalia kuvakulmasta mihin tavallista kameraa ei kehtaisi laittaa. Valmistajista GoPro on yhä suosituin, ja hinnat vaihtelevat ominaisuuksien mukaan 200-500 euron välillä.

Myös kuvauskopterit ovat pörränneet tiensä viime vuosina niin ammattilaisten kuin amatöörien kuvauskalustoon, kiitos kehittyneen teknologian ja tippuneiden hintojen. Dronella saadaan asioihin aivan uusia näkökulmia lintuperspektiivillä, ja itsensä ilmassa paikoillaan pitävä kopteri on helppo ohjattava. Malleja on monia ja lisää tulee jatkuvasti, mutta DJI hallitsee kuluttajien markkinoita 800-2000 euron malleillaan.

Kännykkäkamera

Palataanpa viimein alkuperäiseen kysymykseen, eli mitä hyötyä olisi ostaa kamera, jos kerran kännykän oma kamera ottaa jo 20 megapikselin kuvia ja 4K-videotakin (jos vain muistikortissa riittää paukkuja). No näin tiivistettynä: suuret resoluutiot eivät automaattisesti kerro paremmasta kuvanlaadusta, vaan siihen vaikuttavat kennon koko ja tekniikka, sekä linssin laatu.

Kännykkäkameran kenno ei ole koskaan kovin suuri eikä linssi superlaadukas, ymmärtäähän sen kun alle sentin paksuiseen laitteeseen pitää mahduttaa koko kameran tekniikka objektiiveineen. Uuden teknologian myötä päästään kuitenkin varsin mainioon kuvanlaatuun, ja hyvä kännykkä vastaa tässä edullista pokkaria. Kännykässä ei kuitenkaan yleensä ole optista zoomia, joten on tyydyttävä laajoihin kuvakulmiin, mikä tietysti riittää hyvin maisemakuviin ja selfieihin käsivarren mitan päästä.

En ole itse kännykkäkuvauksen asiantuntija, myönnän sen, mutta joku, joka väittää kännykän syrjäyttävän järjestelmäkamerat, manaa kyllä melkoista maailmanloppua. Pokkarien tasolle kyllä päästään, ja hyvän kännykkäkameran omistaja tuskin pokkaria nykypäivänä tarvitsee, mutta yritäpä kuvata kaukaa villieläimiä tai urheilua kännykällä (tai halvalla pokkarilla…)! Kyse ei ole enää nykyään niinkään kuvanlaadusta, vaan vaihdettavien objektiivien mahdollistamista erilaisista kuvaustyyleistä ja -tilanteista.

Eli jos suunnittelet vaikka matkakameran ostoa ja olet päätymässä 200e peruspokkariin, tarkista ensin minkälainen kamera sinulla on kännykässäsi, koska siinä saattaa olla käytännössä lähes samat ominaisuudet! Merkittävä edistysaskel kännykästä otetaan, jos kamerassa on paljon optista zoomia, valovoimainen linssi, tai kyseessä on järjestelmäkamera, jonka objektiivivalikoimaa voit päivittää tulevaisuudessa, jos siltä tuntuu.