Ilmakuvauksella uutta kulmaa kohteisiin
Julkaistu:
Drone tai suomalaisittain väännettynä drooni on miehittämätön kauko-ohjattava ilma-alus. Sellaisia on käytetty jo vuosia esimerkiksi sotilaallisiin tarkoituksiin, maan kartoitukseen, pelastustehtäviin ja sään ennustamiseen. Lintuperspektiivistä kuvaaminen on kuitenkin kokenut viime aikoina mullistuksen, kun pienten kuvauskopterien teknologia on kehittynyt helppokäyttöisemmäksi ja hintataso tippunut harrastelijallekin suotuisaksi. Voidaan jopa sanoa, että ilmakuvaus on kokenut inflaation, kun näppärä drone löytyy melkein joka kuvaajan kalustosta.
Milloin kuvata ilmasta?
Silti korkealta ilmasta kuvaamisen mahdollisuuksia ei voi vähätellä. Monet maan pinnalta tylsän näköiset kohteet muuttuvat taivaalta esimerkiksi jännittäviksi geometrisiksi muodoiksi. Kaikenlaiset rakennukset ja rakennelmat saavat uuden ulottuvuuden ilmasta käsin. Varsinkin omakotitalojen asuntokuvauksessa ilmakuvaus onkin nykyisin hyvin suosittua. Talon lisäksi voidaan näyttää helposti pihapiiriä ja tiluksia kokonaisuudessaan.
Komeat maisemat ja luonnonnähtävyydet näyttävät niin ikään jylhyytensä ilmasta. Ja tietenkään pelkästään laajoja maisemia tai yleiskuvia ei ole pakko ottaa, vaan taitava ja varovainen lentäjä pääsee haastaviinkin paikkoihin ja voi seurailla tapahtumia lähempääkin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi hääparin kävely kirkon portaita alas väkijoukon yltä kuvattuna? Tai lumilautailijan vauhdikas lasku rinnettä alas samaa vauhtia yläpuolelta seuraten?
Samalla lailla kuin ”tavalliset” kamerat, myös kuvauskopterit tarvitsevat kaverikseen osaavan kuvaajan hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Kuvaussuunta, etäisyys, valotus ja sommittelu pitää olla yhtä lailla kohdillaan ilmakuvissa, pelkkä lintuperspektiivi ei tee kuvista automaattisesti parempia. Videokuvauksessa asiantuntijuus korostuu entisestään: kamera-ajojen pitää olla tarkoituksenmukaisia, tasaisia ja sopivan kestoisia. Vaikka itse lennätys olisikin nykyaikaisella dronella helppoa, ei kauniin kameraliikkeen aikaansaaminen onnistu ilman harjoittelua.
Lyhyt katsaus valmistajiin
Vielä kymmenen vuotta sitten ilmakuvaus (jos helikoptereista tai lentokoneista kuvaamista ei lasketa) tehtiin isokokoisella dronella, johon asennettiin tavallinen järjestelmä- tai pokkarikamera kauko-ohjauksella varustettuna. Nykytekniikka kuitenkin mahdollistaa sekä kameran pienen koon että hyvän kuvanlaadun, joten nykydroneissa kamera tulee laitteen mukana. Nykyinen akkutekniikka mahdollistaa yhtäjaksoisen lentelyn noin puolen tunnin ajan.
Johtava kopterivalmistaja on kiinalainen DJI, jonka mallistosta löytyvät monien ammattilaistenkin suosima Phantom-sarja, kokoon taitettava näppärä Mavic-sarja, sekä Inspire-sarja, jonka vaihdettavien gimbaalikameroiden kuvanlaadun kehutaan riittävän elokuvatuotantoihinkin. Edullisimmatkin Mavic-kopterit kuvaavat 4K-resoluutiolla. DJI Phantom 4 Advanced, jonka ohjainnäyttönä toimii älypuhelin tai tabletti, kustantaa tällä hetkellä noin 1000e.
GoPro on lähtenyt dronekilpailuun omalla Karma-mallillaan, jota käytetään yhdessä perinteisen GoPro-kameran kanssa. Jos siis tarvitset sekä kopteria että action-kameraa, on Karma yksi varteenotettava vaihtoehto. Muita valmistajia ovat mm. Yuneec ja Blade, mutta ehkä paras hinta-laatu-suhde löytyy edelleen DJI:iltä.
Kaunis keli melkeinpä välttämättömyys
Siinä missä monet järjestelmäkamerat ovat roiskesuojattuja, tulee kuvauskoptereilla ymmärrettävästi raja vastaan vesi- tai lumisateessa lentämisessä. Myöskään kovalla tuulella ei kannata lennellä; tuskin haluat riskeerata kalustoasi, mutta myös siksi, että varsinkin tasaisen videokuvan saaminen muuttuu hankalaksi. Mutta jos keli on harmaa ja myrskyisä, ei taivaalle kannatakaan lähteä, sillä aurinkoinen keli vaikuttaa ilmakuviin huomattavan paljon. Maisemat näyttävät lähes aina parhaat puolensa kauniissa auringonvalossa.
Virallisesti DJI:n käyttöohjeessa sanotaan, että alle nollan lämpötiloissa ei saisi lentää. Itse olen kuitenkin todennut lentämisen varsin turvalliseksi ainakin -15 celsiusasteeseen asti, mutta akunkestoa on ehdottomasti syytä tarkkailla tarkemmin kuin kesäkeleillä. Vara-akut on syytä pitää jatkuvasti mahdollisimman lämpöisessä, esimerkiksi sisällä autossa. Lisäksi usvainen keli talvella voi olla vaaraksi, sillä jääkiteet saattavat muodostua propelleihin nopeastikin ja kopteri voi tippua alas.
Lainsäädäntö tutuksi
Yhä yleistyvä pienoiskopterikanta on vaatinut myös uutta lainsäädäntöä. Suomessa säädökset ovat (vielä) suhteellisen vapaat moneen muuhun maahan verrattuna. Osoitteessa www.droneinfo.fi voi tutustua tarkemmin lennätyksen lainsäädäntöön, ja sivustoa ylläpitävä Traficom on julkaissut myös mobiilisovelluksen, josta voi tarkistaa alueensa rajoitukset kätevästi.
Tässä muistilista tärkeimmistä säädöksistä:
- Lennätä aina niin, että sinulla on näköyhteys lennokkiin
- Lennättäminen ihmisjoukon päällä on kiellettyä (ilman erikoislupaa)
- Lennättäminen asutuskeskuksen päällä on sallittua, jos lennokki painaa alle 3 kg ja olet varmistunut turvallisesta lennätyksestä
- Lentoasemien läheisyydessä on aina omat lentokieltonsa ja sääntönsä, jotka pitää tarkistaa ennen lennätystä
- Lennätä lennokkia aina alle 150 metrin korkeudella
- Älä häiritse ihmisten yksityisyyttä
