Kamera-ajojen niksipirkka

 kategoriassa Oppaat, Videokuvaus

Edellisessä blogitekstissäni kävin läpi teoriapuolta erilaisiin kameran liikkeisiin videokuvauksessa. Nyt kun on teoria hallussa, niin voidaan alkaa toteuttamaan niitä massiivisia kamera-ajoja käytännössä! Paitsi että, missä rahat? Tuotantoyhtiö ei ehkä lämmennyt elokuvakäsikirjoituksen taiteellisille juonenkäänteille tai kaveriporukan bändi toivoo musiikkivideota… nollabudjetilla. On siis aika turvautua vanhoihin kunnon vippaskonsteihin, ja niitähän varattomat elokuvantekijät ovat improvisoineet joka lähtöön.

Toimistotuoli dollyna

Onko siinä pyörät alla? Hyvä, se on siis dolly!

Ehkä yleisin pienenkin budjetin tuotannoissa käytetty elokuvamainen kamera-ajo on dollyajo, missä kamera liikkuu horisontaalisesti joko kohdetta seuraten, sitä kohti tai siitä poispäin. Avain elokuvamaisuuteen on tasainen liike, eli pelkästään kameran kanssa kävelemällä tämä ei onnistu, vaan kameran on liikuttava tukevalla telineellä pyörien ja/tai raiteiden päällä. Onneksi tukevaksi alustaksi ei ole välttämättä vuokrattava kallista kameradollyä, vaan saman asian voi aikaansaada monella muullakin pyörällisellä välineellä.

Sisätiloissa, jos lattiat ovat riittävän tasaiset, voi kuvaaja istahtaa esimerkiksi toimistotuolille, jota avustaja voi sitten liikutella. Itse olen kerran saanut vallan mainion seurantaotoksen terveyskeskuksen käytävällä kävelevästä henkilöstä istumalla sairaalasängyllä, jota muu kuvausryhmä sitten veti ja työnsi. Muita potentiaalisia pikadollyjä: pyörätuoli, polkupyörä, rullattava laatikosto, kottikärry, haarukkavaunu, polkuauto…

Jos kuvataan ulkona tasaisten teiden varsilla, eikä samaan aikaan tarvitse nauhoittaa ääntä, voidaan kuvata helposti henkilö- tai pakettiautosta käsin! Kameran voi asettaa tukevasti vaikkapa sivuikkunaan, jolloin myös operointi onnistuu pelkääjän paikalta tai takapenkiltä. Jos käytössä on sopivia välineitä, voi kameran myös kiinnitellä kattotelineisiin. Pelkkä hiekkasäkki konepellillä ja kamera sen päällä sopivalla turvaköydellä varmistettuna voi toimia sekin, jos vauhdit pysyvät tarpeeksi hitaina.

Pyyhe toimii sliderina

Sivuttaisajoja pöydällä

Jos kamera voidaan asettaa pöydän päälle, saadaan simppeli slider-ajo tehtyä esimerkiksi pyyhkeellä! Pyyhe taitellaan siististi, laitetaan kamera sen päälle, ja sitten vedetään vain pyyhkeen toisesta reunasta. Pyyhkeen puuttuessa sama kikka onnistuu toki muullakin vaatteella tai kankaalla – periaatteessa millä vain, mikä liukuu pöytäpinnalla tasaisesti.

Myös sopivan kokoinen pahvinpala passaa tähän hyvin. Isompia pahvilevyjä voidaan liu’uttaa myös lattialla, jos kamera on riittävän kevyen, mutta tukevan jalustan päällä. Pahvien etuna on, että ne säilyttävät muotonsa, ja niihin voi askarrella helposti liikuttelua helpottavia lisävarusteita, kuten vetonaruja tai vipuvarsia.

Jalustasta olkatuki

Pienestä jalustasta on moneksi

Ratkaisu vakaampiin käsivaraotoksiin saattaa olla lähempänä kuin luulitkaan. Olen aikoinani korvannut olkatuen varsin onnistuneesti jalustalla, jossa on kuulapää. Käännät vain kameran kuulapäällä osoittamaan kohtisuoraan ylös, laitat jalat nippuun, ja nostat koko paketin olkapäälle! Vaihtoehtoisesti voit kääntää yhden jalan toiselle olalle lisätueksi ja -mukavuudeksi. Olennainen varuste on kuulapää tai vastaava, jolla kameran saa käännettyä oikeaan asentoon, eli kaikilla videopäillä tämä ei onnistu.

Toinen jo monen tiedossa oleva kikka on käyttää tukena kameran omaa kaulahihnaa; pidä hihnaa normaalisti kaulallasi ja kiristä se vain tiukaksi niskan ja kameran välille. Vaikutus on yllättävän iso verrattuna siihen, että pitelisit kameraa vapaasti käsissä.

DIY-väkerrykset

Jos kädentaitoa löytyy, voi varsin monet satoja tai tuhansiakin maksavat elokuvakalustot korvata itse tehdyillä väkerryksillä. Internet on pullollaan esimerkkejä tästä: puusta ja rullapyöristä tekee helposti dollyn jalustan alle, ja PVC-putkesta saa koottua niin olkatuen, sliderin kuin jopa kevyen dollyradankin.

DIY-varusteiden kanssa lopputulos riippuu paljon materiaalien laadusta ja tekijän taidoista, mutta potentiaalisesti hinta-laatu-suhde saattaa olla aivan lyömätön. Itse en ole alkanut vielä rakenteluhommiin, mutta kuvaajakollegojen tekeleitä testanneena voin todeta, että itse videokuvasta harvoin voi päätellä käytettyjen välineiden hintaa. Sen sijaan oikeat varusteet yleensä peittoavat itse tehdyn kestävyydessä ja käytettävyydessä, mutta ei tätäkään passaa täysin yleistää. Eli eikun vain googlettelemaan ja rautakauppaan ostoksille!

Kameran liikkeet videolla