Kuvaamisen säännöt osa 2: mitä materiaalia saan julkaista?

 kategoriassa Sosiaalinen media, Valokuvausta

Tämän blogitekstin edeltäjä oli melkoinen menestys: tekstini hyppää Google-haulla ”missä saa kuvata” ensimmäiseksi tai ainakin ensimmäisten vaihtoehtojen joukkoon. Tämän ansiosta saimme myös paljon kysymyksiä liittyen erilaisiin eettisesti harmaalla alueella oleviin kuvaustilanteisiin. Valitettavasti emme ole yleensä pystyneet antamaan täysin oikeita ja yksiselitteisiä vastauksia, koska meillä ei ole koulutusta oikeustieteisiin, vaan media-alalle.

Suosion saattelemana jatkamme kuitenkin lakipykälien viidakossa sen verran, että perehdymme hiukan toiseen nykymaailmassa usein pinnalle nousevaan kysymykseen: saanko käyttää tai julkaista toisen tekemää materiaalia internetissä?

Valokuvien tekijänoikeuslaki tiivistetysti

Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on siihen tekijänoikeus. Se suojaa teoksen sisältöä eli muotoa, jossa teos ilmenee – idea, aihe tai tietosisältö eivät ole suojattuna. Teoksia voivat olla valokuvat, kuvataideteokset, käsityöt, veistokset, tietokoneohjelmat ynnä muut. Tekijänoikeus on voimassa, eli sen suoja-aika on EU-alueella pääsääntöisesti 70 vuotta tekijän kuolinpäivästä, muualla maailmassa vaihtelevasti noin 50 vuotta. Tekijänoikeuden haltijalla on yksinoikeus määrätä teoksen myynnistä, levittämisestä ja muuntelemisesta. Joitain poikkeuksia tähän ovat mm. esittäminen arvostelevassa tai tieteellisessä esityksessä, missä sisältö on pääasia ja teos vain liittyy aiheeseen (taidekritiikki yms.) tai journalistisessa julkaisussa, esim. lehtikuva taidenäyttelystä, missä teokset ovat julkisesti esillä.

Valokuvaan tekijänoikeus syntyy kuvaajalle saman tien kuvanottohetkellä. Jos kyse on valokuvateoksesta, tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta kuvaajan kuolemasta, mutta muulle valokuvalle vain 50 vuotta kuvanottohetkestä. Ero valokuvan ja valokuvateoksen välillä on varsin häilyvä: teokseen edellytetään, että se ilmentää tekijänsä luovia ratkaisuja, eikä kukaan muu olisi voinut ottaa samanlaista kuvaa samassa tilanteessa. Aika epämääräinen määritelmä, joka erimielisyyksien sattuessa on oikeuden päätettävä käytännössä aina tapauskohtaisesti.

Internet on ehkä villi, mutta ei vapaa

Jos valokuva löytyy Googlen kuvahausta ja vieläpä useista lähteistä, ei tämä tarkoita, että voisit jakaa sen itsekin. Myöskään pelkkä kuvaajan nimen mainitseminen tai linkittäminen alkuperäiseen lähteeseen ei riitä, vaan lupa pitäisi aina kysyä tekijältä itseltään.

Tämä ei ole tärkeää pelkästään sen takia, että kuvaajalle kuuluisi mahdollisesti korvaus kuvan käytöstä, vaan myös siksi, että tekijälle ei välttämättä ole yhdentekevää, mihin tarkoitukseen hänen kuvaansa julkaistaan. Ikäviä esimerkkejä löytyy paljon: muutamasta harmittomasta meemipostauksesta nettijulkkiksiksi nousseet kasvot ovat saaneet nähdä kuviaan poliittisesti tai eettisesti hyvin arveluttavissa yhteyksissä. Meemit ja sananvapaus kaikkine näkökulmineen olisivatkin ehkä aihe aivan toiseen blogiin, mutta keskitytään toistaiseksi ”tavanomaisempiin” kuviin ja niiden postaamiseen ainakin suhteellisen asiallisissa yhteyksissä.

Omanlaisensa ympäristön muodostavat monet sosiaalisen median palvelut. Periaatteessa samat säännöt pätevät sielläkin, mutta kuvien ja muiden julkaisujen jakaminen on helppoa palvelun sisällä siten, että linkitys alkuperäiseen tekijään säilyy samalla (repostaus, jakaminen…). Monet Instagram-tilit jakavat pelkästään muiden tekemää materiaalia, jonka merkitsemiseksi kannustetaan käyttämään vaikkapa tiettyä hashtagia. Pelkän hashtagin käytön voisi ajatella olevan lupa uudelleenjulkaisuun, mutta sitä se ei virallisesti ole, vaan lupa pitäisi edelleen kysyä erikseen vaikkapa yksityisviestillä.

Jos huomaat kuvaasi käytettävän väärin jollain sivustolla, on valokuvajärjestöjen keskusliiton ohje lähettää vain suoraan lasku väärinkäyttäjälle. Rikkeiden välttämiseksi kannattaa kuvillaan rahaa tienaavan valvoa tarkasti oikeuksiaan ja ilmoittaa tekijänoikeudesta selkeästi vähintään kuvan metadatassa, tai vielä parempaa – vesileimalla.

Mikä ihmeen Creative Commons?

Kaikki netin kuvat eivät kuitenkaan ole tarkoin varjeltua omaisuutta, vaan tekijä voi päättää luovuttaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamiaan vapauksia teoksen käyttöön. Yksi keino tämän ilmaisemiseksi on käyttää CC, eli Creative Commons -lisenssejä, joka on maailman käytetyin avoimen sisällön lisenssijärjestelmä, eikä sen käyttö vaadi rekisteröitymisiä tai maksuja.

CC-lisenssejä on montaa eri ”tasoa”, eli tekijä pystyy antamaan haluamansa verran oikeuksia teoksen julkaisuun ja uudelleenkäyttöön. Esimerkiksi CC-lisenssi BY (ByAttribution) tarkoittaa, että lupa teoksen kopiointiin, välitykseen, levitykseen, esitykseen, sekä sen muokkaamiseen on annettu, mikäli samalla ilmoitetaan alkuperäisen tekijän nimi. Toinen yleisesti käytetty on NC (NonCommercial), joka mahdollistaa uudelleenkäytön ja -julkaisun vain ei-kaupallisissa yhteyksissä. Kaikista vapain vaihtoehto on CC0, mikä poistaa käytännössä kaikki tekijänoikeudet. Lisää tietoa CC-lisensseistä saat osoitteesta https://creativecommons.fi/

Kuvapankit apuna kuvia tarvitsevalle

Jos tarvitset käyttöösi valokuvia, löytyy niitä siis luvan kanssa ja usein ilmaiseksikin, ilman että tarvitsee kuvaajaa hätyyttää. Googlen kuvahaun työkaluista voit klikata päälle asetuksen, joka tunnistaa kuvan käyttöoikeuden ja näyttää vain tekijänoikeuksista vapaata materiaalia. Tämän automatiikan toiminta ei tietenkään ole satavarmaa, joten hakutuloksia kannattaa tarkastella aina tapauskohtaisesti.

Useimmiten tällä tavoin Google ohjaa erilaisiin kuvapankkeihin, jotka tarjoavat ilmaista kuvamateriaalia kenen tahansa käyttöön. Kuvapankkeja on moneen lähtöön, sekä ilmaisia että maksullisia. Ilmaisista suosituimpia ovat esimerkiksi Pexels, Unsplash ja Pixabay, sekä suomalaisen näköistä materiaalia tarvitsevalle Kuvia Suomesta. Maksullisista kuvapankeista mainittakoon vaikkapa Shutterstock. Jälkimmäisten etuna on yleensä laadukkaampi ja monipuolisempi valikoima, pienempi todennäköisyys sille, että valitsemasi kuva löytyy jo muiden käytöstä, ja ehdoton varmuus siitä, että kuvan käyttö on varmasti sallittua myös kuvaajan luvalla.

Pähkinänkuoressa

Alla olevan kaavio tiivistää valokuvan uudelleenkäytössä huomioitavat seikat, ja sen avulla voit tarkistaa, voitko käyttää jotain kuvaa omiin tarkoituksiisi!

kuvan julkaisun säännötTÄRKEÄ HUOMIO:

Tämän blogitekstin kirjoittaja tai Mainostoimisto Luma eivät ole ammattilaisia lakiasioissa, emmekä pysty antamaan yksiselitteisiä ja varmoja lainopillisia vastauksia mahdollisiin kysymyksiin. Emme myöskään vastaa mistään juridisista ongelmista, joita blogitekstiemme tulkitseminen saattaa aiheuttaa.

 

kuvakoot