Objektiivit eri tarkoituksiin
Julkaistu:
Järjestelmäkameran rungolla ei tee mitään ilman objektiivia. Sanotaankin, että hyvän objektiivin valinta on itse kameran valintaa tärkeämpää. Linssejä on sekä tiettyyn käyttötarkoitukseen optimoituja että monikäyttöisiä malleja, ja se mikä on juuri sinulle oikea, riippuu luonnollisesti siitä mitä aiot kuvata.
KIINTEÄ VAI ZOOM?
Objektiivin tärkein ominaisuus on sen polttoväli. Lyhyt polttoväli, esimerkiksi 24 mm tuottaa laajan kuvakulman, kun taas pitkä 200 mm polttoväli tuo kaukana olevan kohteen lähelle. Objektiiveja on olemassa joko yhdellä kiinteällä polttovälillä, tai sitten linssiä voi zoomata, eli sen polttoväliä voi muuttaa, esim. 24-70 mm. Usein puhutaan virheellisesti ”zoomista”, kun tarkoitetaan yleisesti pitkiä polttovälejä.
Kun tilanteet vaihtuvat nopeasti, eikä ole tarkkaa tietoa minkälaista kuvaa seuraavaksi pitäisi ottaa, on zoomailu ylivoimaisen kätevää. Samoin jos on vaikka lähdössä reissuun, eikä halua kantaa mukanaan turhaa painoa, voi pärjätä hyvin yhdellä superzoom-objektiivilla (esimerkiksi 18-200 mm). Kätevyyden hintana on kuvanlaadun ja valovoiman heikkeneminen, ja laadukkaat valovoimaiset zoomit maksavat paljon. Toki kaikki riippuu siitä, kuinka laadukasta materiaalia haluat saada: aloittelijalle tai satunnaiselle sunnuntaikuvailijalle laajan polttovälialueen tarjoamat mahdollisuudet ovat yleensä mielenkiintoisempi vaihtoehto kuin terävyyden hifistely.
Kiinteässä objektiivissa linssit on optimoitu tiettyyn polttoväliin, jolloin kuvanlaatu paranee ja valovoima (isoin mahdollinen aukko) on yleensä suurempi kuin zoomeissa. Esimerkiksi muotokuvaukseen kiinteät ovat laadukas vaihtoehto, ja vaikkapa 35mm objektiivi on osaavan kuvaajan käytössä erittäin monipuolinen “yleislasi”. Kiinteän kanssa et zoomaile kohteeseen, vaan liikut itse lähemmäs tai kauemmas.
LAAJAKULMIA, PERUSPOLTTOVÄLEJÄ JA TELEJÄ
Aloittelevalle kuvaajalle riittää hyvin kameran mukana tuleva niin sanottu kit-linssi. Se on crop-kennoisessa rungossa yleensä 18-50mm laajakulmainen peruszoom, mikä kattaa monenlaiset tilanteet. Valovoimaa sen sijaan on yleensä vain f/3.5-5.6, eli kun taidot kehittyvät, tekee usein mieli päivittää joko valovoimaisempaan zoomiin tai johonkin itselle sopivaan kiinteään objektiiviin (esim. 35mm f/1.8 tai 50mm f/1.4). Tähän väliin täytyy mainita, että polttovälit ja niiden kuvakulmat riippuvat myös kameran kennon koosta: esimerkiksi Canonin crop-kennoisen kameran 18 millin objektiivi vastaa täysikennoisella noin 29 millin kuvakulmaa.
Noin yli 70mm polttovälin objektiiveja kutsutaan teleobjektiiveiksi. Niitä tarvitaan, kun kohteet ovat kaukana tai kun halutaan häivyttää kohteen tausta. 85mm tai 135mm kiinteät objektiivit ovat suosittuja muotokuvauksessa ja 70-200mm telezoom löytyy useimpien tapahtuma- tai urheilukuvaajien laukuista. Lintuja ynnä muita villieläimiä kuvaava tarvitsee käytännössä ainakin 300mm objektiivin, mieluummin 400-600mm. Telejatkeella voidaan pidentää polttoväliä entisestään esimerkiksi 1,4-kertaiseksi tai 2-kertaiseksi, mutta aina valovoiman, tarkennusnopeuden ja kuvanlaadun kustannuksella.
TARKENNUKSEN TEKNIIKASTA
Suurimmassa osassa uusista objektiiveista on automaattitarkennus. Sen toimintavarmuus riippuu käytetystä tekniikasta. Laadukkaiden linssien tarkennusmoottorit liikkuvat nopeasti ja äänettömästi, kun taas halvemman objektiivin mekaaninen moottori saattaa sahailla äänekkäästi, jos ei löydä kohdetta mihin tarkentaa. Toki myös rungon ominaisuudet vaikuttavat. Automaattitarkennuksen saa myös kytkettyä pois, jolloin objektiivin tarkennusrengasta voi pyöritellä itse (manuaalitarkennus).
Lähin tarkennusetäisyys vaihtelee linssin mukaan. Laajakulma tarkentaa yleensä lähelle, jopa 20 senttimetrin päähän, mutta toisaalta laaja kuvakulma ei sovi hyvin perinteiseen lähikuvaukseen, koska se luo erikoisen kuvakulman. 200 mm teleobjektiivi tarkentaa yleensä vain noin metrin päähän, mutta pitkän polttovälin tuoma tiivis kuvakulma suurentaa kohdetta voimakkaasti, aivan kuten kaukanakin olevaa kohdetta.
KUVANVAKAAJA AUTTAA HÄMÄRÄSSÄ
Kuvanvakaaja voi olla joko objektiivissa tai rungossa, ja eri valmistajat merkkaavat sen objektiiviin omalla merkinnällään. Esimerkiksi Canonilla merkintä on IS (image stabilizer) ja Nikonilla VR (vibrate reduction). Vakaaja vähentää pitkillä suljinajoilla käsien aiheuttamaa tärinää, mutta ei mahdollista paremman valovoiman tavoin lyhyempiä, nopean liikkeen pysäyttäviä suljinaikoja. Vakaaja on silti mainio ominaisuus objektiivissa, ja uusin teknologia mahdollistaa terävät kuvat jopa 1/10s suljinajalla myös telepolttoväleillä (jos ei tahallaan ala käsillään vispaamaan). Kuvanvakaaja on lyömätön apu myös käsivaralla videokuvauksessa!
ERIKOISLINSSEJÄ ERIKOISIIN TARKOITUKSIIN
Ultralaajakulma & kalansilmä
Erittäin laajan kuvakulman objektiiveilla (täyskennolla esimerkiksi 16-35mm, crop-kennolla 10-20mm) saadaan kuvaan mahdutettua paljon asiaa, esimerkiksi sisätiloissa tai maisemia kuvatessa. Ne myös tarkentavat usein hyvin lähelle, jolloin kohteen mittasuhteet vääristyvät mutta saadaan aikaan hauska efekti. Kalansilmäobjektiivissa vääristymää ei yritetäkään korjata, vaan tuloksena on keskeltä pullistunut kuva.
Makro
Virallisesti makro-objektiivilla tarkoitetaan linssiä, joka taltioi kohteen kameran kennon pinnalle vähintään samankokoisena kuin se luonnossa on (suurennossuhde 1:1). Monissa zoomeissa käytetään kuitenkin myyntivalttina makro-sanaa, ja kyllähän sellaisilla toki aika lähelle päästään. Mutta jos kukat ja perhoset erityisesti kiinnostavat, esimerkiksi 100mm makro-objektiivi tarjoaa valovoimaa, terävyyttä ja mainion suurennoksen ilman että tarvitsee mennä aivan ötökkään kiinni. Erilaisilla lisävälineillä, kuten lähilinsseillä tai loittorenkailla voidaan päästä vielä lähemmäs. Makro-objektiivilla voidaan toki tarkentaa myös kauas, eli se toimii hienosti myös vaikkapa muotokuvauksessa.
Tilt-shift
Perspektiivinkorjausobjektiivin tunnistaa heti sen kyljessä olevista säätöruuveista. Tilt-toiminnolla objektiivi taipuu keskeltä, jolloin tarkennusaluetta voidaan pienentää ja saada laajatkin maisemat näyttämään miniatyyrisiltä. Moni tietää tämän älypuhelimien efektinä. Shift-ruuvi taas siirtää objektiivia ylös tai alas suhteessa kuvakennoon, jolloin perspektiivi muuttuu, ja vaikkapa rakennusten suorat seinät saadaan myös valokuvaan täysin suoraksi.
LASIIN KANNATTAA INVESTOIDA
Aloitteleva kuvaaja tutustuu järjestelmäkameran perusasioihin hienosti peruszoomilla, mutta tämän jälkeen valokuvauksen uudet ulottuvuudet aukeavat lähinnä uudenlaisten objektiivien avulla, ei runkoa päivittämällä. Kit-objektiivin jälkeen valovoimainen 50mm linssi tai 200mm tele mahdollistavat aivan uudenlaiset kuvat. Kannattaa muutenkin investoida mieluummin laadukkaaseen linssiin ensin, koska jos et ala merkkiä vaihtamaan, käy se mitä luultavimmin myös uudempaan parempaan runkoon tulevaisuudessa. Hyvin pidetyt objektiivit myös pitävät arvonsa huomattavasti pidempään kuin jatkuvasti päivittyvät rungot, ja käytettyjen objektiivien markkinoilta voikin tehdä hyviä löytöjä!
