Pikaopas parempaan kielioppiin somessa

 kategoriassa Oppaat, Sisällöntuotanto, Sosiaalinen media

Onko kielioppi kunnossa? Kirjoitusvirheet tekevät tekstistä kuin tekstistä raskaslukuista. Tarkkana saisi olla etenkin silloin, kun teksti julkaistaan yrityksen nimissä. Viesti kun edustaa yrityksen julkista kuvaa. Jakelukanavalla ei ole niinkään väliä, sillä edes perusluonteeltaan rento some ei tarkoita, että huolimattomat virheet saisi anteeksi.

Yleisimpiä kompastuskiviä someviestinnässä ovat esimerkiksi pilkut, isot alkukirjaimet sekä yhdyssanat. Kaikkia kielioppisääntöjä ei tarvitse osata ulkoa, mutta tässä muutamia tärppejä, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun alkaa kirjoittaa.

Yhdyssanat

Yhdyssanavirheet ovat kenties yleisimpiä virheitä someviestinnässä. Ne myös hyppäävät tekstistä esiin ikävän helposti.

Vanha muistisääntöhän sanoo, että yhdyssanaehdokkaan osasten väliin voi kokeilla laittaa minkä tahansa adjektiivin. Jos lopputulos ei kuulosta järkevältä, on kyseessä yhdyssana. Mikäli adjektiivi taas sopii väliin, kirjoitetaan sanat erikseen.

Netti sivut → netti modernit sivut, ei kuulosta järkevältä. Siksipä kyseessä yhdyssana, nettisivut.

Responsiiviset sivut → responsiiviset modernit sivut, kuulostaa järkevältä. Sanat kirjoitetaan erikseen.

Vaihtoehtoinen muistisääntö on lisätä osasten väliin adjektiivin sijaan pääte ”-kin”. Muuten muistisääntö noudattaa samaa kaavaa kuin aiempikin:

Netti sivut → nettikin sivut, ei toimi. Responsiiviset sivut → responsiivisetkin sivut, toimii.

Mikäli yhdyssana koostuu erisnimestä ja määreestä, tulee niiden väliin yhdysmerkki (eli viiva).

Google tili, Facebook profiili → Google-tili, Facebook-profiili

Mikäli yhdyssanan erisnimi koostuu kahdesta sanasta, tulee niiden ja yhdysmerkin väliin välilyönti.

Google Ads markkinointi → Google Ads -markkinointi.

Välimerkki yhdistää sanoja myös silloin, jos ensimmäinen sana päättyy samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen sana alkaa → elokuva-ala.

Lisäkapulana rattaisiin heitettäköön vielä sellainen kommervenkki, että joissakin tilanteissa yhdyssana koostuu jo valmiiksi yhdysmerkillä tai ajatusviivalla yhdistetystä sanaparista, joka pitää liittää vielä uuteen sanaan. Tällöin ei mihinkään väliin tule välilyöntiä, vaan koko rimpsu yhdistetään välimerkein.

Suomi Ruotsi maaottelu → Suomi–Ruotsi-maaottelu.

Mikäli tekstissä halutaan listata peräkkäin useita yhdyssanoja, joilla on jokin yhteinen osa, ei toistuvaa sanaa tavata kirjoittaa joka kohdassa uudestaan. Sen sijaan kirjoittamatta jätetyn sanan kohdalle laitetaan yhdysmerkki.

Nettisivusta on olemassa selainversio ja mobiiliversio. → Nettisivusta on olemassa selain- ja mobiiliversio.

Erityisalaamme ovat Facebook-mainokset ja Facebook-sisällöt → Erityisalaamme ovat Facebook-mainokset ja -sisällöt.

Iso alkukirjain

Ison alkukirjaimen käyttö luonnistuu someviestinnässä pääpiirteittäin mallikkaasti, mutta niidenkin suhteen tapahtuu ajoittain pientä kompastelua. Isoissa alkukirjaimissa kaiken perusta on se, että lause alkaa isolla. Tätä on teroitettu itse kullekin jo ensimmäiseltä luokalta lähtien, joten sääntö tulee selkärangasta. Ongelmiin törmääkin useimmiten erisnimien ja juhlapyhien kohdalla.

Erisnimet alkavat isolla alkukirjaimella: esimerkiksi ihmisten, yritysten, kaupunkien, maiden ja tapahtumien nimet. Uskon, että alkukirjainvirheet johtuvat pääosin laiskuudesta ja nettiviestinnän normeista. Shift-nappia ei vain yksinkertaisesti jakseta painaa kesken viestin kirjoittamisen, mikä voi olla ihan hyväksyttävää ystävien välisissä WhatsApp- tai Messenger-keskusteluissa. Tilapäivityksissä ja kuvien saateteksteissä, etenkin yrityksen nimissä tehtävissä sellaisissa, on kuitenkin syytä pyrkiä moitteettomaan kieliasuun.

Juhlapyhät kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella, samoin kuin viikonpäivät ja kuukausien nimet. Halu kirjoittaa näitä isolla alkukirjaimella saattaa olla perua esimerkiksi englannin kielestä, jossa säännöt ovat erit. Yleisesti viikonpäivät ja kuukaudet osataan kirjoittaa pienellä, mutta juhlapyhien nimissä tehdään enemmän virheitä.

Loppu- ja välimerkit

Lause alkaa isolla alkukirjaimella, mutta mihin se päättyy? Luettavuuden kannalta olisi tärkeää osata rytmittää tekstiä paitsi väli-, myös loppumerkein.

Tekstiä jossa ei ole yhtään väli tai loppumerkkiä on vaikeaa lukea sillä se ei rytmity luonnollisesti ja lukijan tehtäväksi jää miettiä missä yksi lause loppuu ja toinen alkaa aina nimittäin ei huomata laittaa edes pistettä lauseen perään jolloin lauseet puuroutuvat yhdeksi ajatuksenvirtaa muistuttavaksi pötköksi jossa alkuperäinen idea ja punainen lanka ovat kadonneet jo ajat sitten sellaista ei kannata yrityksen nimissä julkaista

Loppuvälimerkkien käytössä kannattaa pysyä maltillisena. Joskus voi tuntua, että tekstin sisältöä haluaisi alleviivata laittamalla sen perään useamman kuin yhden loppuvälimerkin!!!!!!! Haluttu efekti kyllä saatetaan saavuttaa, mutta asiantuntevuuden ja uskottavuuden kustannuksella. Kolme pistettä on sinänsä ihan hyväksytty yhdistelmä… Muttei sitäkään kannata liikaa viljellä… Toivottu jännitys menettää tehonsa ja teksti alkaa vaikuttaa lähinnä kokoelmalta hitaita ajatuksia…

Kaikkea ei tarvitse osata

Tähän listatut kielioppivinkit eivät ole kuin pintaraapaisu aiheeseen: varsinaiset kielioppisäännöt ovat kaikkine poikkeuksineen ja lisäyksineen vielä paljon pidempiä ja tarkempia. Someen kirjoittaminen ei kuitenkaan vaadi sääntöjen osaamista ulkoa – riittää että perusasiat ovat kunnossa. Nykyisin kielioppisääntöjä voi tarkistaa helposti netistä, esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus Kotuksella on erinomainen ohjepankki, josta kielioppisääntöjä voi etsiä aihepiireittäin tarpeensa mukaan. Ohjepankin löytää osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/

Nettiä kannattaa hyödyntää myös silloin, kun jonkun sanan kirjoitusasu askarruttaa. Googlaa pohdinnan alla oleva sana tai virke ja katso, löydätkö hakutuloksista esimerkiksi Ylen uutista, jossa sitä olisi käytetty. Eivät Ylenkään toimittajat toki täysin erehtymättömiä ole, mutta yleisesti ottaen heidän kielioppiaan voi pitää kiitettävänä.

Asiantuntijuus yritysken viestinnässä