Blogikuva yleistä web-sanastoa -blogissa Mainostoimisto Luman nettisivuilla. Kuvituskuva.

Yleistä web-sanastoa – mistä web-kehittäjä oikein puhuu?

Julkaistu

Vierailemme kaikki varmasti päivittäin erilaisilla nettisivuilla. Tuota arkipäiväistä asiaa tulee kuitenkin katsottua uudesta näkökulmasta esimerkiksi silloin, kun on hankkimassa omalle yritykselleen uusia nettisivuja. Vaikka nettisivujen toteuttaja ammattilaisena vastaakin kaikesta teknisestä työstä, saattaa suunnittelupalavereissa silti vilahdella nettisivusanastoa ja termejä, jotka eivät ole ennestään tuttuja.

Olemme koonneet tähän blogiin sellaista yleistä nettisivusanastoa, jota voisi tulla eteen nettisivuja suunnitellessa. Tämän luettuasi tiedät jo hieman paremmin, mistä web-devaaja oikein puhuu!

Yleistä web-sanastoa

WordPress on yksi maailman suosituimmista verkkojulkaisujärjestelmistä, joka on alunperin suunniteltu blogialustaksi. Nykyisin sillä tehdään yleisemmin myös verkkosivustoja ja verkkokauppoja. WordPress on avoimen lähdekoodin alusta ja se on rakennettu käyttäen PHP-kieltä. 

Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että on mahdollista tutkia ja muokata lähdekoodia vapaasti sekä kehittää sitä omiin tarpeisiin. 

WordPress-teemat toimivat valmiina ulkoasupohjana verkkosivuille, joissa on määriteltynä valmiiksi esimerkiksi tiettyjen osioiden ulkoasut, värit, fontit ja sijoittelu. Teemojen mukana on yleensä valmiiksi suunniteltu responsiivisuus. Valmisteemat ovat kuitenkin yleensä hyvin muokattavissa haluamansa laiseksi. Yleisimpiä teemoja ovat muun muassa Hello Elementor, GeneratePress ja Astra. WordPress tietenkin julkaisee vuosittain omat uudet teemansa, jotka tulevat kaikille WordPress-versiopäivitysten mukana.

WP lisäosat (plugins) ovat pieniä ohjelmia/lisäosia, joilla tuodaan lisää ominaisuuksia sivustojen rakentamiseen ja hallitsemiseen.

Leiskat (layout) ovat suunnitelma nettisivujen rakenteesta ja graafisesta ulkoasusta. Ne suunnitellaan ennen verkkosivujen toteuttamista ja ne toimivat mallina verkkosivujen kehittäjälle. Leiskoissa on yleensä mukana verkkosivujen etusivun näkymä ja sen mobiiliversio.

Responsiivisuus tarkoittaa, että sivusto toimii yhtä hyvin isolla näytöllä, kuin kannettavan tietokoneen näytöllä sekä mobiilissa. Responsiivisuus tulee ottaa huomioon sivustoja suunniteltaessa ja toteuttaessa.

HTML eli HyperText Markup Language on merkintäkieli, jota esimerkiksi WordPress generoi automaattisesti, kun sinne lisätään esimerkiksi otsikoita, tekstiosioita, linkkejä, kuvia, luetteloita ja listauksia.

H1, H2, H3 – näillä tarkoitetaan eri otsikkotasoja verkkosivuilla. Ne ovat siis HTML-koodissa käytettäviä otsikkoelementtejä, joilla määritellään otsikoiden tärkeysjärjestystä. H1-tason otsikko on sivun pääotsikkoelementti, joka on myös yleensä kaikista isoimmalla fonttikoolla. H1-otsikoita ei ole sivulla kuin yksi. Muita otsikkoelementtejä voi olla sivulla useampia saman tasoisia ja ne kuuluvat kaikki H1-otsikon alle. Otsikot ovat oleellinen osa sivuston rakenteen järjestämistä. Hakukoneet myös ymmärtävät otsikoita ja niiden hierarkiaa ja pitävät niiden luomasta tärkeysjärjestyksestä. 

Header viittaa nettisivuston yläosaan, jossa sijaitsee yleensä sivuston nimi/logo ja sivun navigaatio.

Footer viittaa sivuston alaosaan, jonka rakenteessa on yleensä osoitetiedot, mahdolliset sosiaalisen median kuvakkeet, linkkejä ja tekijänoikeustiedot.

SEO (Search Engine Optimization) eli hakukoneoptimointi pyrkii parantamaan sivuston näkyvyyttä hakukoneissa. Tavoitteena on pyrkiä sijoittumaan korkeammalla orgaanisissa hakutuloksissa ja siten saada lisää kävijöitä verkkosivuille. Hakukonenäkyvyyttä voidaan optimoida luomalla laadukasta sisältöä verkkosivuille ja määrittämällä sivuille avainsanat, joilla käyttäjät löytävät sivut hakutuloksista. Käyttäjäkokemus ja helppokäyttöisyys ovat myös osa hakukoneoptimointia: hakukoneet arvostavat nopeita latausaikoja, selkeää ja hyvin rakennettua navigaatiota ja mobiilioptimoitua suunnittelua. Hakukoneoptimointityön tulokset eivät välttämättä näy heti toimenpiteiden jälkeen, vaan se saattaa vaatia aikaa ja jatkokehittämistä. 

Hakukoneystävällisyydellä viitataan verkkosivuston ominaisuuksiin ja tekniseen toeutukseen, joiden avulla autetaan hakukoneita indeksoimaan, arvioimaan ja ymmärtämään verkkosivustoa. On siis hyvä kiinnittää huomiota sivuston rakenteeseen: että siinä on otettu huomioon muun muassa yleinen sisältö, otsikkotasot, linkit, valikkorakenne ja meta-tiedot. Verkkosivuston analytiikka ja seuranta on myös hyvä ottaa haltuun, jotta voidaan seurata, mitä voidaan parantaa ja kehittää.

Meta-tiedot (meta tags) ovat HTML-elementtejä, joilla annetaan lisää tietoa verkkosivun sisällöstä ja ominaisuuksista. Meta-tiedot eivät siis näy suoraan sisällössä, vaan niiden avulla selaimet ja hakukoneet voivat indeksoida ja esittää sivuston hakutuloksissa. Meta-tiedot ovat isossa osassa hakukoneoptioimtia ja hakukoneystävällisyyttä. HTML-koodissa voidaan määrittää jokaiselle sivulle meta-tiedot erikseen, mutta esimerkiksi WordPress osaa luoda osan meta-tiedoista automaattisesti.

Alt-teksteillä määritetään kuvien vaihtoehtoiset tekstit, jotka auttavat saavutettavuudessa ja ovat apuna myös hakukoneoptimoinnissa. Alt-tekstit toimivat apuna käyttäjille, jotka käyttävät apuvälineitä lukemaan sivuston sisällön, kun ovat itse estyneitä näkemään. Hakukoneet lukevat kuvien tiedot alt-tekstien avulla, joka auttaa hakukoneita ymmärtämään ja indeksoimaan ne. Hyvin kirjoitetut alt-tekstit voivat myös auttaa sivustoa sijoittumaan hakutuloksissa paremmin. Alt-tekstit toimivat apuna silloin, jos kuvat eivät jostain syystä lataudu sivuille – silloin käyttäjä näkee kuvaustekstit kuvien sijaan.

UI (User Interface) tarkoittaa käyttöliittymää, se käsittää kaikki visuaaliset ja toiminnalliset elementit, kuten navigaatio, painikkeet ja muut interaktiiviset elementit. Käyttöliittymä on tarkoitus suunnitella hyvin, jotta se toimii saumattomasti.

UX (User Experience) tarkoittaa käyttökokemusta, eli miten käyttäjä kokee käyttöliittymän ja sen yleisen käytettävyyden. UX-suunnittelulla pyritään ymmärtämään käyttäjän tarpeet ja suunnittelemaan käyttäjä edellä.

Nettisivun hankkijan ei tarvitse osata sanastoa ulkoa

Web-sanastoa siis riittää, mutta yritykselleen nettisivuja hankkivan ei tarvitse osata kaikkea ulkoa! Sanasto saattaa kuitenkin auttaa ymmärtämään web-kehittämisprosessia paremmin ja hahmottamaan sitä, kuinka monesta osasta nettisivut oikeastaan rakentuvat. 

Mikäli nettisivuprojekti on ajankohtainen, ota yhteyttä ja keskustellaan tarpeistasi tarkemmin!

Mainostoimisto Luman toimitusjohtaja Hannu Rantakallio

Ota yhteyttä

Voimmeko olla avuksi?

Jätä tarjouspyyntö lomakkeen kautta. Asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä kolmen arkivuorokauden sisällä.

Myynti Tarjouspyyntö WhatsApp