Tekoälyn hyödyntäminen sisällöntuotantotyössä
Julkaistu:
Tekoäly on saapunut kaiketi jäädäkseen ja voi tehdä paljon töitä puolestamme. Tässä blogissa pohdiskelen omien kokemusteni kautta sitä, miten tekoälyä voi hyödyntää mainostoimiston sisällöntuotantotyössä. Kuinka paljon tekoäly voi tehdä kirjoittajan puolesta ennen kuin kirjoittajan titteli siirtyy tekoälylle?
Kumpi tässä kirjoittaa, minä vai tekoäly?
Tekoälyyn saa suhtautua terveellä skeptisyydellä, mutta sen jättäminen tyystin hyödyntämättä on monessa tapauksessa väärä ratkaisu. Parhaimmillaanhan tekoälyä voi hyödyntää aikaa vievien, helppojen työtoimien automatisointiin. Saattaapa moni ulkoistaa sille kiireen keskellä lähes kaiken tekstintuotannon, sähköpostiviesteistä blogiteksteihin.
Oma työnkuvani on sisällöntuotanto, joten en luonnollisestikaan voisi toimia samalla tavoin, kaikkea ulkoistaen. Joudun ylipäätään miettimään, minkä osan tekstintuotannosta edes voisin antaa tekoälyn hoidettavaksi, ihan jo vaikkapa ammattietiikan nimissä (tai jääräpäisyyttäni). Se, missä tämä raja menee, lienee subjektiivista. Oma ajatukseni kuitenkin on, että jos työni on kirjoittaa, niin kyllä tekstin silloin tulee olla minun luomaani.
Tekoäly auttaa käännöstyössä
Täysin en silti minäkään selkääni tekoälylle käännä, vaan hyödynnän sitä kirjoitustyön apulaisena. Aika ajoin pääsen työssäni luomaan tai kääntämään sisältöä englanniksi. Tekstintuotto minulta kyllä luonnistuu erinomaisesti englanniksikin, mutta saatan silti syöttää kirjoittamaani tekstiä ChatGPT:hen ja kysyä, onko teksti esimerkiksi sujuvaa, helppolukuista, kieliopillisesti oikein, ytimekästä… mikä ikinä onkaan kulloisenkin tekstin käyttökohteen mukaisesti tärkeää.
Mikäli puntaroin jonkin termin tai asian esittämistapaa muutaman vaihtoehdon välillä, voin syöttää ne ChatGPT:lle ja pyytää tämän mielipidettä sopivimmasta valinnasta. Samaten voin tiedustella, onko jollekin ilmaisulle olemassa englanniksi vakiintunut puheenparsi tai esittämistapa, jota en itse ensin hoksannut.
Tekoälyn kanssa voi keskustella kontekstista
Saamiinsa vastauksiin ei kuitenkaan ole tarvis tyytyä suoraan. ChatGPT:n parhaita puolia onkin mielestäni se, kuinka sen kanssa voi ”keskustella” (lue: väittää sille vastaan). Sanotaan, että annan tekoälylle kappaleen englanninkielistä tekstiäni ja pyydän sitä tekemään parannusehdotuksia ymmärrettävyyteen. Jos kuitenkin koen, että ChatGPT:n ehdotus kuulostaa oudolta, kankealta, tai omaan suuhuni sopimattomalta, saatan kysyä siltä onko tämä todella yleisin tapa tai ilmaisu asian esittämiseen? Voin myös ehdottaa uutta omaa ratkaisuani ja kysyä, säilyykö viestin ymmärrettävyys silti korkealla tasolla. Tekoäly osaa ottaa ehdotukseni huomioon ja voimme ”yhdessä” iteroida tekstin lopulliseen muotoonsa.
Omassa tekoälykäytössäni olen todennut, että yhteistyö tekoälyn kanssa on sitä hedelmällisempää, mitä paremmin ja tarkemmin osaan sanoittaa pyyntöni. Jos palaamme vielä aikaisempaan esimerkkiin tekstikappaleiden ytimekkyyden tarkastamisesta, voin pelkän ytimekkyyden lisäksi antaa tekoälylle tarkemmaksi kontekstiksi vaikkapa sen, missä kanavassa kyseinen teksti tullaan julkaisemaan. Tekoäly osa antaa parempia ja tarkempia ehdotuksia, kun se tietää pyynnön kontekstin tarkemmin.
Kontekstillinen keskustelu on myös erittäin hyödyllinen ominaisuus juuri englanninkielisten käännösten kanssa. Asiakkaiden työnkuvat ja alat eivät ole aina tuttuja, joten ammattispesifin sanaston kääntäminen tuottaa lisätyötä. Jotkin sanat tai termit voisivat kääntyä usealla eri tavalla, joskus käännöspalvelut ehdottavat täysin virheellistä suoraa käännöstä. Kun pyydän tekoälyltä käännöstä jollekin termille ja ilmaisen vielä toimialan, johon termi liittyy, saan suuremmalla varmuudella oikean vastauksen. Tässäkin tapauksessa tulee vastaus toki vielä tuplatarkastaa toisaalta, mutta prosessi on joka tapauksessa nopeampi.
Kumppani vai korvaaja?
Aiemmin mainitsemieni käyttötarkoitusten lisäksi tekoälyä voi hyödyntää ihan vain ideoinnin apukätenä. Siltä voi kysyä vaikkapa aiheita blogitekstiin; pyydettäessä tekoäly voi luoda myös kyseisen blogin sisältörakenteen. Ajatuksia jäsennellessäni huomaan kuitenkin kokevani tämänkin jollakin tasolla ongelmalliseksi. Kirjoittamisessa tärkeässä osassa on kokonaisuuden ja soljuvan lukukokemuksen rakentaminen, joten sen ulkoistaminen tuntuisi sekin hieman ”huijaamiselta”.
Voin selitellä tiettyä jääräpäisyyttäni tekoälyn suhteen ammattietiikalla tai -ylpeydellä. Taustalla lymyilee kuitenkin eksistentiaalisempiakin kysymyksiä. Onko sillä itseisarvo, että teoksen, tässä tapauksessa tekstin, on luonut ihminen? Vaikuttaako edellisen kysymyksen vastaukseen se, jos teksti ei ole kaunokirjallista, vaan markkinointi- tai viestintäsisältöä? Kiinnostaako nettisivuvierailijaa, lukeeko hän ihmisen vai koneen kirjoittamaa tekstiä, jos tekstistä itsestään kuitenkin löytyy hänen tarvitsemansa tiedot?
Tekoäly tulee olemaan tulevaisuudessa aina vain kehittyneempää. Siitä kyydistä pois hyppääminen voisi olla ratkaisuna samaa sarjaa, kuin että päättäisi tehdä kirjoitustyöt jatkossa vain kynällä ja paperilla. Lienee siis parempi omaksua tekoäly kumppaniksi ainakin jossakin määrin jo nyt ja keskittyä siihen, miten sen käyttäminen voisi tehostaa työskentelyä.
Itse haluan joka tapauksessa ajatella, että mainostoimistotyössä asiakkaalle on lisäarvoa siinä, että hänen tekstinsä suunnittelee ja kirjoittaa ihminen. Ainakin vielä.
